Formula 1 ja paljon muuta

Tervetuloa moottoriurheilun ystävä! Täältä löydät kattavasti tietoa eri moottoriurheiluun liittyvistä lajeista, joista kukkona tunkiolla paistattelee tietenkin F1. Nimensä Formula 1 -sarja on saanut ylimmälle tasolle laadituista säännöistä, ja sarja tunnettiin hetken aikaa myös Formula A:na, joissa määritellään esimerkiksi moottorin enimmäistilavuus.

F1-sarjan historia voidaan jäljittää eurooppalaisiin kilpa-autoiluympyröihin sotien välisinä vuosina. Sarjan perustamista jouduttiin kuitenkin lykkäämään toisen maailmansodan takia ja ensimmäinen kilpailu ajettiin Silverstonessa vasta 1950, vaikka alkujaan sarjan säännöt oli tarkoitus ottaa käyttöön jo vuosia aiemmin.

Sarjan alkuaikoina kisoihin osallistui monia “yksityisyrittäjiä”, eli kuskeja, jotka saapuivat kisoihin omine autoineen. Sarjassa kisasi myös tunnettuja automerkkejä, kuten Alfa Romeo, Ferrari, Maserati ja Mercedes-Benz, ja merkit hallitsivatkin tapahtumia kilparadoilla.

Kaikkien aikojen ensimmäisen F1-mestaruuden nappasi Italian Giuseppe Farina. Tästä huolimatta 1950-luvun kuuluisin kuski on kiistatta Juan Manuel Fangio, jota monet pitävät kaikkien aikojen parhaana kuskina. Argentiinalainen hurjapää nappasi kaikkiaan viisi mestaruutta, ja suorituksen arvoa nostaa se, että hän ajoi mestaruuteen neljän eri tallin kanssa.

Englantilaisten valtakausi

Englantilaisten valtakausi Formula ykkösissä alkoi vuonna 1958, kun Mike Hawthorn ajoi mestaruuteen. Pitää myös muistaa, että brittiläinen Sir Stirling Moss ajoi 1950-luvun lopulla hyviä sijoituksia, voittamatta kuitenkaan mestaruutta. Vuosien 1962 ja 1973 välillä brittiläiset ja kansainyhteisön kuskit (Jim Clark, Jackie Stewart, John Surtees, Jack Brabham, Graham Hill sekä Denny Hulme) nappasivat yhdeksän kuljettajien mestaruutta. Brittiläiset tallit puolestaan saavuttivat tuona aikana peräti kymmenen valmistajien mestaruutta, ja aikakauden ikonisin auto oli Lotus British Racing Green.

Vuonna 1970 tapahtui traaginen onnettomuus Italiassa Monzan GP -viikonlopun aikana: MM-sarjaa johtanut Jochen Rindt osui lähes 200 kilometrin tuntivauhdilla rata-aitaan ja menehtyi onnettomuudessa. Hänen pistejohtonsa kuitenkin kesti MM-sarjassa, ja hänestä tuli Formula ykkösten ainoa kuljettaja, joka on voittanut maailmanmestaruuden postuumisti. Rindtin korvasi Lotuksen ykköstykkinä brasilialainen Emerson Fittipaldi, joka ajoi hienosti mestaruuteen vuosina 1972 ja 1974. Fittipaldin mestaruusvuosien välissä Sir Jackie Stewart ajoi uuden Tyrrell-tallin kanssa mestariksi kausina 1971 ja 1973.

Aerodynamiikka nousee keskeiseen rooliin

Formula ykkösten tekniikka ja muotoilu kehittyivät, ja autoista tuli entistä sulavalinjaisempia ja nopeampia. Lotus-talli toimi jälleen suunnannäyttäjänä ja esitteli aerodynamiikan, joka tuotti valtavasti downforcea ja kasvatti autojen kaarrenopeuksia. 1970-luvulla kustannukset alkoivat nousta, ja tämä tarkoitti privaattikuskien ajan olevan lähes ohi. Autot olivat edelleen turvattomia, ja Jackie Stewart jätti uransa viimeisen kilpailun ajamatta, kun hänen ystävänsä ja tallikaverinsa Francois Cevert kuoli USA:n GP:n harjoituksissa. Vuonna 1975 Fittipaldi puolestaan kieltäytyi ajamasta Espanjan GP:ssä, missä sattui paha onnettomuus.

Italian ylpeydenaihe Ferrari teki paluun huipulle kuskeinaan legendaarinen Niki Lauda ja Clay Regazzoni. Lauda nappasi mestaruuden vuonna 1975, mutta seuraavana vuonna sattui paha onnettomuus. Itävaltalainen oli voittanut kuusi yhdeksästä ensimmäisestä kisasta, mutta Nürburgringillä Lauda joutui liekkimereen päättyneeseen onnettomuuteen. Laudan ei uskottu selviävän palovammoistaan, mutta uskomattomalla sisulla hän palasi rattiin kuuden viikon jälkeen ja taisteli mestaruudesta James Huntin kanssa aivan kauden loppuun asti. Lopulta Huntin voittoon päättyneen kauden tapahtumista kertoo, taiteellisia vapauksia ottaen, elokuva Rush (2013).

Suomalaista menestystä ja surullisia onnettomuuksia

Keke Rosbergista tuli ensimmäinen suomalainen Formula ykkösten maailmanmestari vuonna 1982. Rosberg ajoi kyseisenä vuonna legendaarisessa Williamsin tallissa autonaan Williams FW08. Rosberg otti kauden aikana ainoastaan yhden voiton, mutta varmisti mestaruutensa kauden päättäneessä Las Vegasin kilpailussa ajamalla viidenneksi. MM-sarjassa suomalaisen taakse jäivät Didier Pironi ja John Watson. Kauteen mahtui yksi Formula ykkösten historian synkimmistä hetkistä, kun Gilles Villeneuve kuoli Belgian GP:n aika-ajoissa. Kanadalainen osui hitaasti edessä ajaneen Jochen Massin autoon kohtalokkain seurauksin.

Formula ykkösten turvallisuuteen alettiin panostamaan kunnolla vasta vuoden 1994 Imolan GP:n “mustan viikonlopun” jälkeen. Tuon viikonlopun aikana sattuneissa onnettomuuksissa menehtyivät Roland Ratzenberger ja Ayrton Senna. Tämän kilpailun jälkeen esimerkiksi Espanjan, Kanadan ja Belgian GP:n radoille asennettiin väliaikaisia vauhtia hidastavia shikaaneja.

Tulevina vuosina F1-autojen suunnittelussa otettiin turvallisuus entistä tarkemmin huomioon, ja vakavilta onnettomuuksilta on pitkälti vältytty, joskin Japanissa sattui vuonna 2015 traaginen onnettomuus, joka vaati lupaavan ranskalaiskuskin, Jules Bianchin, hengen.

Häkkinen aiheuttaa F1-huumaa Suomessa

Suurin syy suomalaisille seurata Formula ykkösiä ovat suomalaiskuljettajat. Mika Häkkinen synnytti Suomessa formulahuumaa 90-luvun lopulla. Häkkisen taistelu Michael Schumacheria vastaan on noussut F1:sten historiassa klassikoksi. Vuonna 1998 McLarenilla ajanut Häkkinen lähti pistejohdossa kauden viimeiseen kisaan Suzukassa, mutta Ferrarin Schumacherilla oli vielä mahdollisuus mestaruuteen. Paalulle ajanut Schumacher kuitenkin sammutti autonsa lämmittelykierrokselle lähdettäessä ja joutui starttaamaan joukon hänniltä. Saksalaisen kiri päättyi kuitenkin rengasrikon aiheuttamaan keskeytykseen ja suomalaisjuhlat saattoivat alkaa: Mika Häkkisestä tuli toinen suomalainen maailmanmestari.

Räikkösen mestaruus

Mika Häkkinen ajoi mestariksi vielä 1999, mutta seuraavaa suomalaismestaria saatiin odottaa kauteen 2007. Ferrarille siirtynyt Kimi Räikkönen kävi koko kauden ajan taistelua mestaruudesta McLarenin Fernando Alonson ja Lewis Hamiltonin sekä tallikaveri Felipe Massan kanssa. Alonson ja Hamitonin välit olivat viilentyneet jäätäviksi, ja McLaren oli käytännössä sisällissodassa kauden lopulla. Räikkönen käytti tilaisuuden hyväkseen ja nousi uskomattomalla kirillä mestariksi voittamalla kauden päättäneen Brasilian GP:n. Suuntaamme katseemme mielenkiinnolla tulevaan – pysythän mukana menossamme?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *